perjantai 29. marraskuuta 2013

Kotimaisen elokuvan voittokulku

Suomalaisen elokuvan tuotanto- ja rahoitusrakenteesta on ollut viime aikoina paljon puhetta, joskin luulen ettei se ole ketään kiinnostanut tai herättänyt mitään ajatuksia. En silti usko että kyse on siitä, etteikö suomalainen elokuva ketään kiinnostaisi, se ei vaan herätä 95% tapauksista minkäänlaisia tuntemuksia suuntaan tai toiseen. Elokuvat ovat vuodesta toiseen samanlaisia tasapaksuja, hitaita ja mitäänsanomattomia. Paljolti kuten tekijänsäkin.

Suomalaiset elokuvantekijät ovat pääasiassa vaan töissä tekemässä elokuvia, ei heillä siihen mitään intohimoa ole. Voisitteko kuvitella Pablo Picasson maalaamassa taulujaan vain koska ajatteli että saa niistä rahaa, tai Robert Rodriguezin tekemässä El Mariachia (1992) saadakseen siitä palkkaa? El Mariachi toteutettiin n.7000$ budjetilla ja se lopulta tuotti yli 2 miljoonaa dollaria, ehkä siksi että se oli sydänverellä tehty ja sen myös näkee.

Miksi sitten olen sitä mieltä että ihmisten tulisi olla enemmän kiinnostuneita kotimaisen elokuvan rahoituksesta ja siitä kenelle rahaa annetaan? No pääasiassa sen tähden että kyseessä ovat meidän kaikkien maksamat verorahat, joista tukia maksetaan. Olen varma että jos tuotantoyhtiöt joutuisivat itse rahoittamaan isomman osan tekemistään elokuvista, joutuisivat he miettimään hiukan enemmän millaisia elokuvia kannattaisi tehdä. Otetaanpa pari esimerkkiä:

 "Jari Halosen Kalevala - Uusi aika -elokuva sai Suomen Elokuvasäätiöltä (SES) 195 000 euroa tuotantotukea 250 000 euron budjettiinsa ja lisäksi 70 000 euroa markkinointi- ja levitystukea."

Hmm, jokin tässä ei täsmää, tämän uutisoinnin mukaan elokuvan budjetista 106% tuli tukirahoina (jo ala-asteella opitaan että 100% tarkoittaa KOKO kyseessä olevaa summaa). Eipä ole luultavasti tuotantoyhtiössä juuri paineita otettu lopputuloksen laadun suhteen koska mitään taloudellista riskiä ei ole olemassa (vaikka tuo verkkouutiset.fi -artikkelista otettu laskelma ei pitäisikään aivan paikkaansa voidaan olettaa että se silti on hyvin suuntaa antava).  

Kalevala - Uusi aika tuli teattereihin 15. marraskuuta. Ensimmäisenä viikonloppunaan sitä kävi katsomassa 1934 ihmistä. Toisena viikonloppunaan viime viikonvaihteessa elokuva ei ollut enää 20 katsotuimman joukossa. 


Omana henk.koht. sivuhuomautuksena voisin todeta että jos elokuva saa 70000 euroa markkinointi - ja levitystukea niin luulisi, että tuotantoporukka vaivautuu ottamaan näyttelijöistä edes muutaman stillin edes puoliammattilaisen toimesta, ettei julisteessa tarvitsisi käyttää huonosti photoshopattuja kuvakaappauksia latteassa valossa kuvatuista näyttelijöistä.

"Vuoden 2011 Matka Eedeniin sai 232 000 euron tuet ja yhteensä 916 teatterikatsojaa."

Onko siis järkeä tukea suomalaista elokuvateollisuutta koska yleensä sana "teollisuus" mielletään viittaavan johonkin tuottavaan toimintaan? Ja jos joku teollisuuden ala ei tuota rahaa tai siitä ei saada irti hintaa vastaavaa muuta hyvitystä tai hyötyä niin palvelua aletaan yleensä ostaa halpatuontimaista. Miksi pitää töissä muutamaa tuhatta suojatyöpaikoissaan ahertavaa päivätöitään tekevää tuottamattoman alan ammattilaista? Miksei näitäkin rahoja sijoiteta ennemmin vaikka työllistämään muutama vanhustenhoitaja niitä kipeästi tarvitseviin vanhainkoteihin tai tueta nuorison työllistymistä?

Taide on taidetta ja viihde on viihdettä ymmärrän sen. Molempia näitä tarvitaan. Viihdettä on mahdollista tehdä ilman intohimoa, pelkällä vilkkaalla mielikuvituksella, hyvällä näyttelijällä ja teknisellä osaamisella. Taiteen tekeminen taas vaatii tunnetta. Mikään ei ärsytä enempää kuin hukata elämästään n.90min katsoessaan elokuvaa, taideteosta, joka ei herätä mitään tunnetta. Ainoa tunne on kuvotus kun kuulee myöhemmin millaiset veronmaksajien rahavuoret on taas siihenkin käytetty. Elokuvia tehdään yleisölle ja jos yleisö ei niitä tarvitse (kuten muutamasta sadasta muutamaan tuhanteen katsojaan yltävät katsojaluvut kertovat) on niiden verorahoilla tukeminen lopetettava, eikö tämän pitäis olla päivän selvä asia?

Itse olen elokuvaharrastaja. Harrastan elokuvien tekemistä ja olen siinä intohimoinen. En ole yli 20 vuotisen elokuvantekijän urani aikana koskaan saanut harrastuksestani yhtään rahallista tuottoa. Voin ehkä käyttää tuotantoporukkamme kamerakalustoa ilmaiseksi tarvittaessa ja tietysti harrastuksen parissa oppimani yleishyödylliset asiat ja taidot ovat käytettävissäni 24/7. Elokuvien tekeminen on tehnyt minusta monella tavalla paremman ihmisen. 

Rakastan elokuvantekemistä, kaikkea siihen liittyvää, jotka yleensä tuottajana tai efektien tekijänä toimiessani täyttävät arki-iltani ja toisinaan myös viikonloppuni. Elokuvantekemistä harrastamani aika on usein pois perheeltäni, lapsiltani joita myös Rakastan. Toisinaan voin ilokseni ottaa vanhemman lapseni jo mukaan kuvauksia valmistelemaan, avustamaan niinkuin 5-vuotias vain osaa. Mielestäni on hyvä oppia mitä isä harrastaa, varsinkin kun harrastus on näinkin kehittävä. Rakastan myös päivätyötäni 3D-visualisoijana. Kyllä, minun pitää käydä töissä saadakseni rahaa vuokraan, ruokaan ja toisinaan myös elokuvantekemiseen. Olen ehkä tavallista intohimoisempi ihminen ja toivon että ehkä se myös näkyy valmiissa tuotoksissani. Valmiita tuotoksiani tai tuotoksiamme harvoin on sisältönsä puolesta suunnattu kovin suurelle yleisölle.

Kaveriporukkamme yhteistä harrastusta ei tueta valtion toimesta. Uusimpaan elokuvaan yritämme ensimmäistä kertaa hakea vaatimatonta 1500 euron rahoitusta joukkorahoituksella, eli yksityiset ihmiset jotka haluavat meidän saavan hiukan rahaa lavastukseen, maskeeraukseen, bensoihin yms voivat tilata leffan ennakkoon, maksaa siitä haluamansa summan ja näin tukea tuotantoa. Kuukaudessa olemme saaneet kasaan kolmasosan tavoitteesta, keräys jatkuu joulukuun 2013 loppuun asti. Tästä linkistä voit lukea aiheesta lisää: 

http://www.indiegogo.com/projects/the-champions-of-space-science-fiction-movie

Perustimme muutaman muun kotimaisen harrastelijaelokuvaajan kanssa vuonna 2005 Findie ry:n, joka toimii tai ainakin unelmoi toimivansa kaltaistemme riippumattomien elokuvantekijöiden kattojärjestönä, joka järjestää näytöksiä ja luo skeneen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Myöskään tätä voittoa tavoittelematonta yhdistystämme ei valtion mikään instanssi tue eurollakaan vuodessa.

Kiitos jos jaksoit lukea tänne asti, toivottavasti olet tuntenut jotain käydessäsi katsomassa suomalaista elokuvaa, verorahamme ovat näin olleet hyvässä käytössä ja tämä avautuminen on mielestäsi aivan turha. Tässä pari linkkiä artikkeleista, joiden lukeminen sai osaltaan aikaan halun kirjoittaa tämän blogitekstin:

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/elokuvafloppeja-12320
http://www.episodi.fi/uutiset/ovatko-suomalaiset-elokuvat-pelkkaa-amatoorien-puuhastelua-tuottajat-vastaavat/

Matti K.
Tuottaja-tai-mikä-vaan
Trash Video

Ei kommentteja: